(Teksti on vapaa suomennos The Medieval Kitchen -kirjasta)

Keskiaikaisen aterian ruokalista oli tavallisesti organisoitu käännekohdan (yleensä paisti) ympärille, jota edelsi yhdestä kahteen kattausta ja jonka jälkeen tarjoiltiin yksi, kaksi tai kolme kattausta lisää. Tuolloinkin ruokalajien kulku oli verrattavissa paljolti nykyiseen. Aluksi ruokahalu avattiin marjoilla, hedelmillä tai salaatilla toisin sanoen keveillä, happamilla ruoilla. Tämän jälkeen tuotii esiin raskaampia ruokia, kuten keittoja ja kastikkeellisia ruokia viimeiseksi liharuokia.

Paistien jälkeen isännän tuli tarjoilla "ikään kuin väliajan kevennykseksi" makeita ja suolaisia makupaloja sekä ohjelmaa kuten musiikkia, tanssia tai temppuilijoita. Vaihtoehtona myös "naamioituja" ruokalajeja kuten piiraita, joissa oli eläviä lintuja tai linturuokia, joissa näiden luonnollinen höyhenpeite oli kullattu tai muutoin toisenlaiseksi muutettu.

Asiaankuuluva ateria jatkui nykyisenkaltaisella jälkiruualla ja päättyi esim. juustojen, karamellihedelmien tai kevyiden kakkujen tarjoiluun. Tämän jälkeen siirryttiin toiseen tilaan nauttimaan ruoan sulatusta edistäviä ja hengen raikastavia naposteltavia kuten sokeroituja korianterin siemeniä tai inkiväärinjuurta.

Juhla-aterioilla vallitsi tarkka etiketti. Tämä määräsi pöytien sijoittelun, ihmisten istumajärjestyksen ja pöytiin tarjoillun ruuan laadun. Pöydät oli yleensä järjestetty U:n muotoon, jossa ihmiset istuivat sen ulkosyrjällä, jotta pystyivät helposti seuraamaan keskellä esitettävää ohjelmaa. Keskimmäinen pöytä oli yleensä varattu korkeampiarvoisia vieraita varten ja se oli monesti korokkeella alempiarvoisten yläpuolella (high table).

Meidän omissa Feasteissamme on tarjoiltu yleensä vähintään kuusi ruokalajia. Näiden lisäksi tarjolla on ollut leipää, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä sekä simaa.

[Ajankohtaista][Oulun keskiaikaseura ry][Toimintamme][Asukkaat][ Kuvagalleria][Sisältö]